Under My Skin

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Ulkonäköpaineita

Meillä on lauantaina Kaksplus blogeihin kuuluvien bloggaajien kanssa tapaaminen. Odotan jokseenkin innolla koko hommaa, mutta jotenkin mua jännittää uusien ihmisten tapaaminen. Olen toki tavannut heistä jo aiemmin livenä ns. ohimennen ainakin muutaman, ja parin kanssa olen viettänyt aikaa enemmän, mutta muita en ole koskaan tavannut. Blogipäivään osallistuu noin 30 bloggaajaa, ja me kaikki ollaan varmasti hyvinkin erilaisia ihmisiä, niinkuin arvata saattaa. Meillä on Facebookissa luotu ryhmä rälle tapahtumalle, ja siellä ollaan paljon keskusteltu lauantaista. Monet ovat siellä kertoneet kuinka heillä on ongelmia vaatetuksen suhteen, eikä oikein tahtoisi löytää mitään päälle pantavaa. Mulla ei ole sellaista ongelmaa, päinvastoin, mulla on liikaa valinnanvaraa, ja hyvä niin. Mun ongelma onkin toisenlainen... Mietin hetken aikaa että kirjoitanko edes tästä, mutta antaa palaa nyt sitten!

Mua jännittää ihan kamalasti että minkälaisen kuvan mä annan itsestäni ulkonäköni perusteella. Mä haluan ja tykkään pukeutua (mielestäni) kauniisiin vaatteisiin, tykkään laittaa aina hiukseni ja meikkini viimeisen päälle kun lähden jonnekin, ja laitan mielelläni vielä korkkaritkin jalkaan. Olen siis joidenkin silmissä varmasti hyvinkin pinnallisen näköinen ulkoisesti, mutten halua että musta saa sellaista kuvaa loppupeleissä. Mä olen kyllä turhamainen, tykkään laittautua, ja usein olenkin ihan tyytyväinen siihen peilikuvaani, mutta mä olen ihan helvetin epävarma. Kotona ollessani mulla on lähes aina ponnari tai nuttura, Pietin t-paita ja jotkut mukavat (rumat) housut. En meikkaa koskaan jos tiedän vaan olevani kotona.

Mietin tänään lauantain vaatetustani, ja tulin siihen tulokseen että laitan ainakin nahkahameen ja korkokengät joissa on koroissa niittejä. Tukan ajattelin kihartaa, niinkuin aina. Mulle tuli melkein heti sellainen olo että mä olen varmasti monen mielestä ylipukeutunut, ja mietin että minkähänlaisia asuja sitä sitten muilla näkee yms... Meillä on siis päivätapahtuma erikseen ja illaksi mennään sitten baariin niiden kanssa jotka sinne haluavat lähteä... Mä sanoin Pietille aiemmin tänään päivällä että:"jos menisin tämän näköisenä kuin nyt olen(em. asu) ennemmin kuin nahkahameessa ja niittikorkkareissa, antaisin varmasti positiivisemman kuvan itsestäni."

Huomaan kyllä itsekin joskus tekeväni joistain ihmisistä johtopäätöksiä pelkän ulkonäön perusteella, mutta loppujen lopuksi millään vaatteilla tai laittautumisen määrällä ei ole mitään merkitystä, eikä se todellakaan kerro ihmisestä mitään välttämättä. Joissain tilanteissa toki kertoo, mutta ei tietenkään kaikkea. Mä odotan innolla lauantaita, tykkään tutustua uusiin ihmisiin, mutta oon todella epävarma sellaisissa tilanteissa, ja esimerkiksi juuri sitä epävarmuutta ei ulospäin näe mun tapauksessa. Mä ainakin miellän paljon laittautuneet ihmiset hyvinkin itsevarmoiksi, ja ehkä jopa itsekeskeisiksi ja itseriittoisiksi, vaikka itselläni juttu on juuri päinvastoin. Oon tosi epävarma ihminen, melkein jokaisella elämän osa-alueella, mutta sitä ei kovin moni tiedäkään. Jotenkin se on helppo peittää esittämällä itsevarmaa.

Mä nyt kirjoitin mitä sylki suuhun toi, oli kiva kirjoitella pitkästä aikaa niitä oikeita ajatuksia ylös. 
Katsotaan mitä lauantaista tulee. Mä ainakin pyrin tutustumaan ihmisiin avarakatseisesti! 

Onko teillä samanlaisia tuntemuksia?

maanantai 26. tammikuuta 2015

Ensimmäinen laivareissu koko perheen kesken

Me oltiin laivalla viikonloppuna. Luettiin netistä että Siljan Serenade ja Symphony on uusittu, joten halusin jommalle kummalle laivalle. Perjantaina kun lähdettiin, laivaksi osui Serenade. Kävi sitten suht äkkiä ilmi että se olikin Symphony joka oli rempattu perusteellisemmin, ja esimerkiksi Serenaden leikkipaikalle ei oltu tehty yhtään mitään, toisessa laivassa se oli uusittu täysin. Kyllä mua vähän harmitti, mutta eipä sille asialle mitään voinut, pallomeri oli Eemilin mielestä varmasti ihan yhtä kiva vaikkei uusi ollutkaan. Ensi kerralla sitten ollaan viisaampia laivan valkkaamisen suhteen! 

Laiva lähti satamasta klo 17, jonka jälkeen mentiin tietysti hyttiin viemään matkatavarat ja sen jälkeen kierreltiin vähän laivaa. En huomannut kyllä mitään muitakaan uudistuksia, paitsi buffet ja Tax free -myymälä oli uusittu lattiasta kattoon. Mä oon käynyt kymmeniä kertoja ruotsinlaivalla, ja oon aina tykännyt kovasti! Tämä risteily oli ensimmäinen joka tehtiin nelihenkisenä perheenä, ja sovittiinkin jo että tehdään samanlainen risteily aina tammi-helmikuussa. Tällä kertaa laiva oli täynnä teekkareita ja lääkiksen opiskelijoita, joten meno- ja melutason voi päätellä kukin omassa pääkopassaan... Onneksi meidän lapset ei ole mitenkään herkkäunisia, joten saatiin kaikki nukuttua molempina öinä 10 tunnin yöunet! Meillä oli ihan normaali, eli pieni hytti, mutta eipä me siellä aikaa vietetty öiden lisäksi oikeastaan ollenkaan.

Meidän aika kului suurimmaksi osaksi leikkihuoneessa. Eemil tykkäsi pallomerestä tosi paljon ja muumidiscon lisäksi se oli ihan lempparein. Lapset oli todella kiltisti koko reissun, selvästi hekin nauttivat kaikesta uudesta ja kivasta. Mä voin myös rehellisesti sanoa että oli kyllä todella kiva ja rentouttava reissu. Oli kiva päästä pois kotoa pyykkien, imurin ja muiden kotitöiden luota. Oli myös aika kivaa ettei laivalla toiminut netti ollenkaan, joten puhelinkin oli oikeastaan koko ajan kiinni. Pieni irtiotto kaikesta tekee välillä oikein hyvää. Reissussa mentiin täysin lasten ehdoilla, ja en voi kun taas kerran ihmetellä (ja kehua) kuinka helpot ja kiltit lapset meille on siunaantunut. Okei, pakko sanoa ettei se pelkästään tuurista ole kiinni, mutta kuitenkin!

Eemil oli ihana lauantaina aamupalalla, hän katseli hetken aikaa ulos mietteliäänä jonka jälkeen tokaisi yllättyneesti ja iso hymy naamallaan:"TÄÄ LAIVA!" Raukka tajusi vasta aamulla että ollaan laivassa :D Illalla ei pahemmin näkynyt ikkunasta ulos, joten havainnollistaminen oli silloin vähän hankalampaa.

Lauantaina me ei menty maihin, vaan vietettiin se aika laivassa. Käytiin uimassa kylpyläosastolla, Linnea nukkui päikkärit ja me oltiin Eemilin kanssa kahdestaan leikkihuoneessa rauhoittumassa ja katsomassa leffaa. Me ei edes yritetty saada Eemiliä nukkumaan päikkäreitä, energiatasot oli sen verran korkealla koko ton kahden vuorokauden ajan... Ja saatiinhan me se sitten paremmin yöunillekin kun päikkärit oli jäänyt välistä. Tuolla meni aika ihan älyttömän nopeasti. Mä kuvittelin että tulisi tylsää ja aika kävisi pitkäksi, mutta päinvastoin! Olisi voinut hyvin olla vielä yhden yön.

Perjantaina syötiin vaan jossain laivan pienessä ruokapaikassa, mutta lauantaina meillä oli illallinen buffetissa. Molempina aamuina oli myös aamupala. Laivalla toi syömispuoli on ollut mulle tosi tärkee juttu niin kauan kun muistan. Tälläkään kerralla buffet ei ollut pettymys, ja mätiä tuli syötyä taas ihan järkyttävä määrä! Kalat, mäti, katkaravut ja muut merenelävät onkin mun lemppareita, ja mä täytän yleensä mahani pääosin niillä. Paitsi kyllä tuli tilaa jätettyä tietysti myös jälkkäreille. 

Meillä oli ihana perheloma, oltiin kaikki tosi tyytyväisiä!
Minkälaisia irtiottoja te teette perheen kesken?


lauantai 24. tammikuuta 2015

Marry me, I'll be your queen bee!

Mä oon halunnut naimisiin niin kauan kun mä muistan. Ihan pienestä tytöstä lähtien oon haaveillut siitä päivästä mikä tulee varmasti olemaan yksi mun elämäni onnellisimmista. Avioliitto on lupaus rakastaa toista niin myötä- ja vastamäessä. Mulle se on sen lisäksi vähän niinkuin sopimus, sopimus pysyä yhdessä, kävi mitä kävi. Naimisiinmeno "sitoo" myös perheen yhteen mun mielestä, kaikille tulee esimerkiksi (poikkeuksiakin on...) sama sukunimi. Vaikka kyllä ainakin meillä on tällä hetkellä todella vahva yhteenkuuluvuudentunne perheenä, vaikkei naimisissa vielä olla. Eikä muuten kyllä ihan hetkeen ollakaan! Tän postauksen tarkoitus ei suinkaan ole kertoa meidän naimisiinmenoaikeista, vaan tän postauksen tarkoitus on kertoa mitä haaveita mulla on liittyen siihen suureen päivään. Siihen suureen päivään joka koittaa joskus tulevaisuudessa.

Aloin etsimään Pinterestistä kuvia tätä postausta varten, ja jo hakusanat "white" "winter" ja "wedding" taitavat kertoa aika paljon. Haluan ehdottomasti mennä talvella naimisiin, mieluiten niin, että maassa on lunta eikä loskaa! Sitähän ei voi valita, mutta olen valmis ottamaan sen riskin. Kyllähän kesähäissäkin voi sataa vettä! Teemaksi valikoituisi "Winter Wonderland", paljon valkoista, vähän hopeeta ja hyvin runsaasti kynttilöitä tuomaan tunnelmaa. En usko että häissä tulee olemaan mitään muuta teemaväriä valkoisen lisäksi.

Haluan kirkkohäät, vaikken olekaan mikään "himouskovainen". Olisi ihana mennä naimisiin jossain todella vanhassa ja tunnelmallisessa kivikirkossa. Juhlapaikkana voisi toimia joku vanha ja romanttinen paikka, en osaa tarkalleen kertoa minkälaista haen takaa, mutta kuitenkin. Haluan että hääpaikka on täynnä kynttilöitä, kauniita kukkia, ja pihalla voisi sään salliessa olla jäälyhtyjä. Häissä on oltava hyvä tunnelma, olisi ihanaa että onnellisuutemme välittyisi kaikille. Häiden on oltava näyttävät, mutta vieraita ei tarvitsisi olla kovin paljoa, vain lähimmät. En voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin "vain" maistraatissa, mutta ihmisiä on erilaisia.


Itse haluan näyttää tyrmäävältä. Klassisen kauniilta, upealta, niin kauniilta etten ole koskaan näyttänyt. En halua olkaimetonta pukua, en halua olla nostelemassa sitä koko ajan. Haluan että puvussani on pitsiä, ja haluan sen olevan valkoinen. Puvun ei tarvitse olla mikään kaikista suurin prinsessatylliunelma, mutta laahus saa olla pitkä. Käytännöllisyydestä viis, kunhan kaikki on täydellisen näköistä! Hiukset voisivat olla rennolla nutturalla niskassa, en kaipaa hiuksiini mitään kummempaa, mutta puvun on oltava näyttävä.

Vaikka sanoin alussa että olen pienestä tytöstä asti halunnut mennä naimisiin ja että olen suunnitellut häitäni, en kuitenkaan koskaan ole käyttänyt niiden ajatteluun ihan näin paljoa aikaa ja energiaa. Tässähän tulee ihan hääkuume!!! Mulla tuli äsken ihan oikeasti kyyneleet silmiin kun selasin Pinterestä - aivan mielettömän ihania ja tunnelmallisia kuvia! En ihan oikeasti malta odottaa meidän suurta päiväämme. Siihen menee vielä vuosia, mutta kyllä sekin päivä joskus koittaa, aivan varmasti.

Minkälaisia häihin liittyviä haaveita teillä on, vai onko ne jo vietetty?

torstai 22. tammikuuta 2015

Lasten uudet kerhotossut ja alekoodi MiniQ -liikkeeseen

Me käydään kerhossa torstaisin, ja siellä on oikeastaan pakko olla tossut jalassa. Sukat on aina ihan mustat kerhon jälkeen, ja mä en ainakaan voi olla kotona enää samoilla sukilla mitä kerhossa. Mulle en kuitenkaan tilannut tossuja, mutta lapsille kylläkin! Sain valkata MiniQ:sta lapsille tossut, tai oikeastaan Linnealle pelkästään, koska Eemilhän osaa hienosti valkata jo itse mieleiset. Silloin kun annan siihen mahdollisuuden.
En ymmärrä mistä Eemilin kitarainnostus juontaa juurensa, mutta meillä taitaa kasvaa täällä seuraava Jimi Hendrix. Eemil sai "palkinnoksi" vaipasta luopumisen myötä kitaran, sitä ennen täällä soiteltiin ahkerasti ilmakitaraa... Pitihän pojalle nyt oikea kitara saada! Sellainen löytyi lelukaupasta, ja on hän se vieressään pari yötä nukkunutkin... Annoin siis Eemilille vapaat kädet tossujen valinnan suhteen, ja kuten arvata saattaa, poika valitsi "kitatossut".

Linnealla ei ole vielä sananvaltaa näissä jutuissa, joten valkkaisn tyttöselle kauniit perhostossut.

Meillä on tosi liukkaat lattiat, ja ylösnouseminen pelkkien sukkien kanssa on Linnealle vielä hieman hankalaa, joten tossut tulivat vauvallekin tarpeeseen. Kiipeäminen helpottuu, eikä liukastu niin helposti. Tossut on todella pehmeää luonnonnahkaa. Ja saanen kysyä tässä välissä että miten toi meidän juuri syntynyt tyttö voi jo seistä? Lähetin yhtenä päivänä Pietille kuvan jossa Linnea seisoo taaperokärryä vasten ja Eemil istuu kärryssä. Pieti vastasi:"Maailman ensimmäinen vastasyntynyt joka seisoo". Siltä meistä tosiaan tuntuu - Linnea on meille kuin vastasyntynyt, ja luulen että vielä todella pitkään. Vaikea kuvitella että muutaman kuukauden päästä hän on jo 1-vuotias! Nyt on kyllä aika mennyt nopeammin kuin koskaan. 

Itselleni sain MiniQ:sta tossut, lukijoilleni alekoodin. 
Alennuksen saa muuten myös jo alennetuista tuotteista! Suosittelen kurkkaamaan, siellä on vaikka mitä kivaa.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Kuulumisia - kaikkea maan ja taivaan väliltä

Taas on hetki vierähtänyt sellaisesta postauksesta jossa kerron kaikkea mitä mieleen juolahtaa, joten oli jo aikakin. Linnea nukkuu parvekkeella ja Eemil on mummolassa kylässä koska meillä oli Linnean kanssa menoa aamupäivällä... Eemil heräsi eilen klo 4.30, ja huomasin että hän oli oksentanut sänkyyn. Pari kertaa sen jälkeen tuli vielä oksennus, mutta sitten se loppui kokonaan, ja herra oli oma itsensä sitten loppupäivän. Eemil meni sitten mummolaan yöksi juuri tuon menon takia ettei aamulla sitten tarvitse kenenkään lähteä viemään tai hakemaan. Ajattelin että vatsatauti meni vaan äkkiä ohi. Nyt tänään aamulla Eemilin vatsatauti oli jatkunut vähän erilaisena, enää hän ei oksenna, mutta kaikki tulee sitten toista kautta ulos... Mä todellakin toivon että tauti menee todella äkkiä ohi, eikä tartu meihin muihin, koska me ollaan lähdössä Ruotsin risteilylle perjantaina. Nyt ollaan jännän äärellä, toivotaan parasta.

Takki ALEKSI13
Koru H&M
Huivi PIECES
Paita MANGO
Neule MANGO
Housut LINDEX
Kengät H&M

Ollaan siis perjantaina lähdössä laivalle koko perhe, ihanaa! Ei ollakaan tehty mitään kunnon reissua vielä nelihenkisenä perheenä, joten oon ihan innoissani! Eemil varsinkin varmasti nauttii leikkihuoneesta, merestä ja kaikesta mahdollisesta. Meidän sukulaisia asuu Ruotsissa, joten oon käynyt todella monta kertaa Ruotsin risteilyllä. Ollaan yleensä aina menty Siljan laivoilla, joko Serenadella tai Symphonyllä, ja halusin ehdottomasti mennä jommalla kummalla nytkin. Molemmille laivoille on ilmeisesti tehty aika mittavat remontit, joten kiva mennä uudistetulle laivalle. Ihanaa päästä buffetiin, ja ajateltiin mennä uimaankin (pitääkin käydä ostamassa Linnealle uikkarit!). Maihin me ei näillä näkymin mennä tällä kertaa, lapsetkaan ei vielä oikein ymmärrä, ja me ei just nyt tällä hetkellä tarvita mitään, joten kaupoillekaan ei tarvitse päästä. Kyllä se aika laivassakin hyvin kuluu!

Nää kuvat on otettu viikonloppuna kun yritettiin ottaa mulle uuteen banneriin sopivaa kuvaa... Eihän siitä tietenkään mitään tullut, eikä saatu sellaista minkä halusin, joten banneriin tuli sitten toi vähän vanhempi kuva musta. Huomasittekos jo että ulkoasu on muuttunut selkeämmäksi ja mittasuhteet ja leveydet toimii nyt ainakin mun mielestä paremmin internet versiossa. Mä en ymmärrä noista jutuista itse mitään, tai en osaa niitä pahemmin muutella tai tehdä niille mitään, joten oon onnellinen että Sofia teki mulle mieleisen ulkoasun. Kiitos vaan! 


Me oltiin tänään Otavamedialla kuvauksissa, ja meidät voi bongata maaliskuun Kaksplussasta. Musta on yksi kuva Linnean kanssa, mutta Linnea on useassa kuvassa esittelemässä maaliskuun vaateuutuuksia. Oon kyllä niin ylpeä mun pienestä tytöstä, hän oli niin hyväntuulinen ja valloittava läpi kuvausten. Sai paljon kehuja, ja meihin otetaan yhteyttä kun tarvitaan taas vauvamallia lehteä varten. Ei ole kuulemma koskaan ennen ollut noin valloittavaa, kilttiä ja helppoa vauvamallia. Hän oli kyllä ihan oma itsensä, hymyileväinen ja rauhallinen. Rakas pieni kaunotar. Vaatteet tosin ei ollu sellasia mitä itse ostaisin tyttövauvalleni, mutta oli oikein kiva kokemus, ja varmasti mennään uudestaan jos käsky käy.


Tänään illemmalla pitäis lähteä käymään Ikeassa. Linnea siirtyy lähiaikoina Eemilin huoneeseen, joten pitää ostaa yksi lipasto leluille. Ja saattaa sieltä jotain muutakin tarttua matkaan... Tällä hetkellä Eemilin huoneessa ei ole muuta kuin sänky ja Ikean Expedit -hyllykkö. Muut kalusteet on myyty, lelut on hujan hajan ja seinässä on sata reikää tauluhyllyjen jäljiltä... KYLLÄ SE TÄSTÄ! Tällä mammalla on vaan taas niin perhanan monta rautaa tulessa, joten valmista ei tule ihan päivässä. 
Eikä edes kahdessa...

maanantai 19. tammikuuta 2015

Mun treenivaatteet

Multa on jo kauan kauan sitten ekan kerran pyydetty postausta mun treenivaatteista, ja nyt jos koskaan tuli ihan kauhea tarve sellainen tehdä. Tilasin nimittäin pari uutta vaatetta Gazokselta, mutta ne esittelen vasta postauksen lopussa... Mä pukeudun muuten tosi värittömästi ja ehkä tylsästi värien osalta, mutta treenivaatteissa saa värejä olla, mieluiten todella kirkkaita. Lempparit on pinkki ja oranssi, ehdottomasti. Suurin osa mun treenivaatteista on H&M:ltä, ja ainakin tähän saakka olen ollut niihin ihan tyytyväinen, en ole tiennyt paremmasta, haha!
Treenikassistani löytyy mm. Adidaksen kengät, juomapullo, kuulokkeet, puhelinkotelo, pinnejä, ponnareita ja pantoja. Jos lapset on mukana salilla (lapsiparkissa), niin kassista löytyy myös vaippoja, vaihtovaatteet pienemmälle, maitoa ja tuttipullo. Oon nyt talvella käynyt enemmän ilta-aikaan että saan mennä yksin, en vaan yksinkertaisesti jaksa sitä pukemis- ja riisumisrumbaa! Keväällä palaan samaan vanhaan hyväksi todettuun aamutreenaamiseen, oon enemmän aamuihminen muutenkin. 

Pukki toi uudet salihanskat rikkimenneiden tilalle, Pieti tilasi mulle Versat pari viikkoa sitten. Oon kyllä tykännyt niistä. Mulla ei riitä puristusvoima esim. maastavedossa, ja noi auttaa siihen, tosi hyvä pito on, ei voi muuta sanoa. Pystyy keskittymään liikkeeseen, eikä kaikki voima mene puristamiseen. Kovin monessa jutussa en noita käytä, ainakaan vielä, mutta ne joissa käytän, on noi tullut todella tarpeeseen.

Ja sitten niihin vaatteisiin:
Urheiluliivit on kaikki H&M:ltä, en tarvitse kovin vahvaa tukea, joten noi on ajaneet hyvin asiansa. 
Keskimmäinen toppi Ginasta, pinkit H&M:ltä.

Paidat H&M:ltä, housut Gazoz.

Sitten päästäänkin uusiin vaatteisiin. Tilasin Gazokselta keskiviikkona housut ja paidan, ja voitteko kuvitella että ne saapui torstaina!? Seuraavana päivänä! Sivuilla luki kyllä että on nopea toimitus, ja ajattelin että ehkä menee 3-4 päivää. Sekin olisi ollut riittävän "nopea" tämmöiselle malttamattomalle ihmiselle, mutta että yhdessä päivässä!? Pähkäilin ensin vähän aikaa noiden housujen kanssa, että onko ne liian räväkät ja rajut, mutta kun näin Pietin järkyttyneen ilmeen kun näytin niitä netistä hänelle, päätin tilata! =D Voin mäkin välillä repästä! Mulla taas oli järkyttynyt ilme kun avasin paketin, housut näyttä todella pieniltä, lyhyiltä ja kapeilta. Toi mun puhelin tossa yhdessä kuvassa antaa varmaan vähän osviittaa siitä kuinka kapea esimerkiksi toi vyötärö on. Ajattelin heti että noi ei tule todellakaan mahtumaan mun päälle. No, kokeilin housuja kuitenkin jalkaan, ja ne oli täydelliset. Tuntuu että ei olisi housuja ollenkaan jalassa, mutta samalla noi on todella sellaiset tukevat ja jämäkät. Ja on ne myös ihan pitkät, toisin kuin aluksi näytti. Mulla on koko XS/S.

Eikö ole ihanat housut! Eikä yhtään liian rajut! Ja aivan pakko tähän väliin sanoa, että eron noihin H&M:n housuihin kyllä huomaa. Neljä kertaa kalliimmat housut todella on ainakin neljä kertaa paremmat jalassa, siitä ei ole epäilystäkään. Onneks noi kuivuu niin äkkiä pesun jälkeen, saattaa olla etten muita tästä eteenpäin käytäkään... Oon ihan sydämet silmissä kun katson noita kuvia!!! Tilasin myös pitkähihaisen mustan paidan, sellainen on ollut tässä nyt hetken aikaa hakusessa. Pohdin hetken tuon ja tämän topin välillä. Kyseinen toppi taitaa kyllä lähteä tilaukseen lähiaikoina, jäi pahasti kummittelemaan... 

Minkälaisia treenivaatteita te käytätte, ja onko treenivaatteiden ulkonäöllä ylipäätänsä väliä?
Ja mitä mieltä olette mun uusista housuista?

lauantai 17. tammikuuta 2015

Samurai Shopin ihana rusettipipo ja pari tuubia

Etsin Linnealle kaunista ja hieman ehkä erikoista pipoa netistä. Meiltä löytyy jo Linnealle NopsuPopsun pinkki ruusukepipo, ja musta sekin on niin kaunis että! Hetken etsiskelyn jälkeen päädyin Samurai Shopin sivuille, ja olin aika sataprosenttisen varma heti ensi vilkaisun jälkeen, että sieltä tulen pipon löytämään, oli meinaan juuri sellaisia kuin olin etsinytkin! Laitoin viestiä Samurai Shopin Pauliinalle ja kysyin että lähtisikö hän yhteistyöhön kanssani, ja se sopi hänelle hyvin!
Voisin nyt tähän väliin sanoa näistä yhteistöistä mielipiteeni, näistä kun aina blogeissa puhutaan ja lukijat ovat usein sitä mieltä että yhteistyöpostaukset on ihan sanonko mistä... No, joka tapauksessa, mä otan yleensä itse yhteyttä kiinnostaviin yhteistyökumppaneihin. Jos mieleeni tulee ostaa jotain, kokeilen aina joskus saada yhteistyön kyseisen yrityksen kanssa, mutta jos se ei onnistu, ostan jutun joka tapauksessa. Multa ei (enää) onnistu väkinäinen "mainostaminen", vaan haluan esitellä juttuja joista oikeasti pidän, ja jotka ovat oikeasti tulleet tarpeeseen. 
Palataanpas sitten asiaan! Päädyin valitsemaan Linnealle mustan pipon missä on valkoinen pitsirusetti. Pipon päälikangas on trikoota ja sisällä on fleeceä. Tossa on solmimisnauhat, ja korvat menee hyvin piiloon. Ihan rehellisesti sanoen, toi pipo on ihanampi kun mä osasin odottaa. Sopii Linnealle ihan täydellisesti. Tuskin tulee olemaan viimeinen pipo jonka tuolta tilaan! Linnean pipon löydät täältä. Mikäli mä oikein ymmärsin, tuotteet valmistetaan aina vasta tilauksen jälkeen, ja musta se on aika kiva juttu!
Lisäksi tilasin vielä kaksi minituubia, mustan ja valkoisen. 
Keväämmällä tollanen on varmasti tosi hyvä, silloin kun ei enää tarvitse niin kamalan paksua suojaa kaulaan. 
Eemil tosin veti ton pipoksikin, ja kai se asiansa piponakin ajaa!

 Linnean pipo saatu yhteistyönä!