Under My Skin

lauantai 20. joulukuuta 2014

Päivän asu ja muuta hömppää!

Mä sain kommentin että mulla on nykyään liian vähän asupostauksia. Mä tiedän! Ja mua harmittaa se. Totuus on, että tää vuodenaika on niin kamalan pimeä, että hyvien kuvien ottaminen on lähes mahdotonta. Kuvaaja on valmiudessa vasta klo 16 jälkeen, joten luonnonvaloa ei siihen aikaan pahemmin ole. Mä oon pyytänyt mun veljeltä lainaan kamerajalustan, mutta se ei oo ylläri saanut aikaiseksi hakea tai etsiä sitä varastosta... No, yritän tässä nyt kertoa sitä, että ajattelin että alkaisin ottamaan omatoimisesti täällä sisätiloissa niitä asukuvia kamerajalustaa apuna käyttäen. Olisko se hyvä juttu? Kuvat ei välttämättä olis niin hyviä, mutta sit tulis enemmän asupostauksia ja juttuja vaatteista. Mitäs sanotte?
Peplumtoppi LINDEX
Farkut LINDEX
Neule LIDL 
Kaulakoru H&M
Korvikset GLITTER
Yleensä jos mulla on kiire johonkin enkä kerkeä kihartaa tai suoristaa hiuksia niin laitan jonkunlaisen letin ja/tai nutturan. Hyvin nopeastikin saa tehtyä suht huolitellun näköisiä kampauksia. Mun on pitänyt jo jonkin aikaa tehdä postauksia kampauksista, mutta useimmiten noi tollaiset on just kauheessa kiireessä väsättyjä, joten ei oo pahemmin ollut aikaa kaivaa kameraa esille. Yritän siis tsempata siinäkin asiassa! Mutta katsokaapa noita korviksia, eikö ole kauniit?! Äiti sanoi heti noi nähdessään että ne on väärinpäin... Näin tollasia jo keväällä jossain blogeissa, mutten ole löytänyt kaupoista, mutta nyt pari viikkoa sitten noi löytyi Glitteristä. Aika juhlavat, mutta sopii kivasti tollaseen vähän arkisempaankin asuun.
Kävin muuten torstaina kynsihuollossa, ja tuli taas niin upeat kynnet että! Voisin kuvitella että menisin naimisiin noilla kynsillä! Olipa hassusti sanottu, mutta siis mun mielestä noi on sellaiset hääkynnet. Mun kynsien tekijää voi seurata Instagramissa, nimimerkki on @minnamonna, sieltä löytyy jonkin verran Minnan tekeleitä. Mut löytää Instagramista nimimerkillä @jjenda.

Mulla on aina joku loppukysymys kaikissa postauksissa, ja musta on kiva että myös niiden kautta tulee vuorovaikutusta lukijoiden kanssa, jos ei muuten! Onkin pitänyt sanoa tässä jo jonkin aikaa, että kiitos tuhannesti kaikista kommenteista, tuun aika todella iloiseksi niistä. On kiva kuulla teidänkin juttuja ja kuulumisia vaikken kaikkia teistä tiedäkään. Joitain lukijoita seurailen Instagramissa, ja on ollut kiva kun on saanut kasvot joillekin kommentoijille =)

Jatkakaa siis samaan malliin, kommentoikaa ja seurailkaa, se on mulle paras kiitos tästä mitä teen.

Ja sitten se kysymys:
Mistä haluatte lukea? Mitkä postaukset on lemppareita? Mitä saisi olla enemmän?

perjantai 19. joulukuuta 2014

LOMA!

Nimittäin joululoma alkoi nyt! Viis yötä jouluun, ja mä oon kyllä enemmän kuin innoissani. Oon hankkinut tänä vuonna kaikille läheisille niin hyvät lahjatki, etten malta odottaa niiden antamista. Eniten odotan kyllä niitä kiireettömiä päiviä, ja sitä että saa syödä luvan kanssa niin paljon kun haluaa! Salilla toki aion käydä ihan normaaliin tahtiin, mutta syömisiä en ens viikolla niin kovin tarkasti tarkkaile. Oon pysynyt täydellisesti tässä uudessa ruokavaliossa mistä mä kirjoittelinkin aiemmin, eikä tee edes tiukkaa.
Niinkuin viime vuonnakin, on meillä tänäkin vuonna tollainen pieni kuusi. Olisin halunnut oikean ison kuusen tänne meille, mutta se ei olis mahtunut mihinkään järkevään paikkaan. Harmittaa! Olis meillä tuolla varastossa se valkoinen tekokuusikin, mutta tänä vuonna mun silmää miellyttää enemmän oikeat kuuset. Tai ainakin vihreät. Koristeltiin Eemilin kanssa toi kuusi aiemmin tällä viikolla. Okei, mä muuttelin kyllä lopuksi vähän koristeiden paikkoja, mutta kuitenkin. Ajatus on tärkein...
Tykkään tosta kuusesta kyllä ihan älyttömästi!
Oon aloitellut tänään pientä joulusiivousta, paketoin loput lahjat, pipareita pitäis leipoa, Eemilin lelut pitää käydä läpi ja raivata tilaa uusille ja saattaa loppuun toi ns. joulusiivous... Siinä olis tän viikonlopun tehtävälista. Maanantaina alan ottaa sitten rennosti, ja koitan olla stressaamatta yhtään mistään! Joo niin varmaan... Mä oon kyllä tällä hetkellä niin hyvillä mielin tästä alkavasta lomasta, ihanaa että seuraavan viikon aikana ei tarvitse hoitaa kaikkea yksin. Mä postailen kyllä ihan samaan tahtiin, saattaa olla että ehkä useamminkin kuin normaaleina viikkoina. Olisko jotain erityisiä postaustoiveita? 

Oikein hyvää joululomaa niille jotka lomaansa nyt aloittelevat!
Missä vaiheessa muilla on jouluhommat? lahjat ja muut...

torstai 18. joulukuuta 2014

Eemilin huoneen joulukoristeet

Tää on ensimmäinen joulu kun Eemil ymmärtää oikeasti jotain joulusta. Hän ymmärtää että pukki tuo lahjat, tontut kurkkii, piparit kuuluu jouluun ja että hän saa itse toivoa lahjoja. Ollaan koristeltu meidän asuntoa yhdessä, mukaan lukien Eemilin huone. Lasten kanssa on aina välillä kiva tehdä jotain spesiaalia, sellaista mitä ei ihan joka päivä tee. Eemil ainakin oli todella innoissaan kun laitettiin koristeita yhdessä hänen huoneeseensa!
Halusin pitää jäbän huoneen koristeet suht neutraaleina, siks annoin vaihtoehdoiksi vaan hopeita koristeita, oonko kamala?! =D Vaaleansininen ja punainen nyt vaan ei millään sovi yhteen, joten mun silmät olis vuotanu verta joka kerta kun olisin astunut Eemilin huoneeseen... Niinkun on ehkä tullut selväksi, oon tosi tarkka kaikesta. Mä en esimerkiksi vois kuvitellakaan että lapset koristelisivat meidän kuusen! Mä haluan että koristeet on symmetrisesti, ja että niitä on hillitysti! Onneksi mummolassa ei olla niin tarkkoja, haha. Annoin Eemilin tiputella joulupalloja ikkunansa väliin, ja asettelin sinne myös valot. Tuli aika kivan näköinen. Eemil esittelee noita kaikille jotka meillä käyvät: "Eemi pammi(pallo) tonne laittaa". Hän on siis osallistunut oikein reippaasti joulujärkkäilyihin. Myös toi vaaleansininen baby's first christmas -pallo pääsi ikkunan väliin. Linnealle löytyy samanlainen mutta vaaleanpunaisena.
Linnea otettiin myös koristeluihin mukaan...
Koristelin myös ton viirinauhan vähän jouluisemmaksi. Siinäpä olikin sitten Eemilin huoneen koristeet, enempää tuskin tulee. Pieni kuusi siellä on vielä noiden lisäksi, mutta laitan siitä kuvia sitten kun oon saanut hankittua siihen oikean väriset koristeet! Joulukuu menee joka vuosi vaan nopeammin ja nopeammin. Kuusi yötä jouluun enää! Mä en malta odottaa että näen Eemilin ilon ja riemun aattona kun hän saa avata lahjoja, se on mulle niin sanoinkuvaamaton tunne kun nään että mun lapsi nauttii ja iloitsee.


Saako teillä lapset koristella kodin jouluksi, vai löytyykö muita kontrollifriikkejä?

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Miksi lapsille tyrkytetään herkkuja ja sokeria?

Kun me käydään muskarissa ja kerhoissa lasten kanssa, on siellä kahvipöydässä lapsille keksejä ja mehua. Vaihtoehtona ei ole maitoa, eikä edes vettä. Mä en ymmärrä. Mä kipitän aina sinne keittiöön ja lasken hanasta Eemilin kuppiin vettä ja herra juo sen mukisematta. Mun mielestä Eemilin ikäiselle, ja ehkä vähän vanhemmallekin, riittää oikein mainiosti juotavaksi vielä vesi ja maito. En henkilökohtaisesti ymmärrä ollenkaan miksi joillekin vauvoille laitetaan jopa tuttipulloon mehua?! Ihan oikeasti!?

Meille tuli yhdet kaverit kerran kylään, ja heillä oli lapsille tuliaisina karkkipussit. Molemmille lapsille omat... Kun mennään joko meidän omien, tai lasten isovanhemmille kylään, on se herkkujen tuputtaminen jotain ihan kamalaa. Jäätelöä. karkkia, mehua, pullaa, keksejä, sipsejä, limua... Huvipuistoissa, kahviloissa, markkinoilla yms. on lasten vaihtoehdot täynnä pelkkää sokeria. Usein myönnyn, ihan liian usein, mutta en vaan halua olla se nipottava äiti joka kieltää lapsilta "kaiken hyvän ja kivan". Mä en jotenkin vaan kehtaa olla aina sanomassa että "ei Eemilille herkkuja", vaikka kenellä muulla siihen asiaan pitäisi olla nokan koputtamista kun lapsen vanhemmilla? Ei kenelläkään. Mä saan aina sen nipottajan leiman otsaani kun en anna Eemilin syödän karkkia tai juoda mehua. "En anna" on väärin sanottu, koska Eemil ei itse vaadi mitään. Enhän mä niitä periaatteessa Eemililtä kiellä, vaan siltä herkkujen antajalta. Niiden silmissä me ollaan Pietin kanssa todella nipottavat vanhemmat, ja me tehdään väärin. Mun mielestä se on väärin että tuputtaa lapselle sokeria ja herkkuja. Mua katsotaan pahalla kun en tyrkytä herkkuja, mutta sen pitäisi olla niin että herkkujen tyrkyttäjiä katsottaisiin pahalla, nehän siinä väärin tekee. Pieni lapsi ei tarvitse sokerisia herkkuja yhtään mihinkään.
Luin just jonkun tutkimuksen jonka mukaan vain alle puolet lapsista syö aamiaisen, lounaan ja päivällisen päivittäin, ja että suurin osa lasten aterioista koostuu sokerisista välipaloista. Järkyttävää!!! Mä en kyllä ymmärrä tätä ollenkaan. Eemil syö joka ikinen päivä viisi ateriaa, joihin lukeutuu aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Ja aion pitää huolen että tämä jatkuu niin kauan kun mulla on päätäntävaltaa tähän hommaan! Eemil kyllä syö sokeria sisältäviä jugurtteja yms, mutta niitäkään ei todellakaan päivittäin.

Tää on sellainen asia joka nostaa mun karvat pystyyn. Tiedän että joku kuvittelee mun nyt olevan todella fanaattinen ja ehdoton tän asian suhteen, mutta niin ei ole. Eemil saa kyllä joskus herkkuja; keksejä, pullaa, jäätelöä, pipareita, smoothieita, rusinoita, mustikoita ja banaania. Kyllä, luitte oikein: mustikoita ja banaania, ne nähkääs lukeutuu herran lemppariherkkuihin. Niitä toki saa syödä päivittäin, ja ihan niin paljon kun haluaa. Mehua Eemil ei juo, eikä limuja, ainakaan meidän toimesta. Karkit ja muut on mun mielestä ihan täyttä sontaa ton ikäiselle, mutta kyllä niidenkin suhteen tehdään joskus harvoin poikkeuksia.
Mun pitää ottaa itseäni niskasta kiinni, ja olla miettimättä muiden mielipiteitä tässä asiassa. On vaan kovin hankala kieltää lapselta jotain mitä muutkin tekee... Joskus oon jopa kantanut banaania laukussa, ja se on sitten ajanut tätä herkkujen asemaa, ja hyvin on kelvannut. Usein jopa paremmin kuin ne "oikeat herkut". Ajattelinkin nyt tästä kirjoituksesta uutta potkua tähän asiaan saaneena alkaa sanomaan jyrkästi ei herkuille joita Eemilille tyrkytetään. Ellei sitten ole herkkupäivä, tai jokin juhla, ne on asia erikseen mun mielestä, mutta monena päivänä viikossa ei lapsi tarvitse herkkuja. Mä oon ajatellut että mummoloissa voisi olla eri säännöt, mutta me saatetaan käydä useamman kerran viikossa mummolassa, joten ei sekään oikein ole... Tästä lähtien Eemilillä on lauantai herkkupäivänä, muina päivinä hedelmät on herkkua!

Miten teillä suhtaudutaan tähän asiaan?
Haluan kaikenlaisia mielipiteitä!

tiistai 16. joulukuuta 2014

Perheen kanssa joulumarkkinoilla

Mä nautin ihan hirveesti siitä kun saan olla ja tehdä kaikkea perheeni kanssa ilman kiirettä mihinkään. Lähiaikoina on ollut hirveitä kiireitä, joten odotan aika innolla tota joulunaikaa, jos vaikka sillon osais pysähtyä edes hetkeksi. Viikonloput ollaan nyt kyllä osattu jokseenkin rauhoittaa, eli enää ei oo kauheeta juoksemista paikasta toiseen niinkun esimerkiksi kesällä oli. Tää talvikin tietysti vaikuttaa siihen, kesällä sitä vaan on luonnollisestikin enemmän menoa ja meininkiä joka paikassa, eikä oikeen tunnu "oikealta" olla vaan kotona sisällä.
Täälläpäin Suomea saatiin nauttia viikonloppuna ihanan talvisista keleistä, koska perjantain ja lauantain välisenä yönä satoi kauhea määrä lunta. Nyt se on toki jo muisto vain, mutta sattui sopivasti olemaan lunta lauantaina kun täällä oli joulumarkkinat. Fiilis oli vähän jouluisempi kuin jos ei olisi ollut lunta ollenkaan. Mä kyllä tykkään lumesta ja talvesta, niin kauan kun ei ole yli kymmentä astetta pakkasta! Muhun ei muutenkaan toi pimeys vaikuta millään lailla. Ei tuu mitään kaamosmasenuksia eikä väsytä normaalia enempää, onneksi.
Markkinoilla oli lapsille ilmainen karuselli!
Käytiin keskustan puistossa pyörittelemässä vähän lumipalloja samalla. 
Markkinoilta ei tullut ostettua mitään, eikä se kyllä ollut tarkoituksenakaan kun sinne lähdettiin...
Lunta oli sen verran, että meillä oli Eemilille pulkka ja vauvalle rattaat, mutta loppumatka meni Eemilin vetäessä vauvaa. 
Molemmat nautti suunnattomasti! Voi tota Linneaa kun se nököttää tönkkönä tossa!
Pysähdyttiin tekemään myös lumienkeleitä <3
Ja tässä vielä "kunnon" kuvat näistä uusista hiuksista. Väri on todellisuudessa juuri sama kuin näissä kuvissa. Latvoihin jätettiin vähän vaaleampaa, koska mulla on melkein aina kiharat niin mun mielestä kiharat näyttää paremmilta jos on vähän erisävyjä. Oon kyllä niin tyytyväinen kun vihdoin uskalsin värjätä. Pelkäsin että alkaa samantien kaduttaa, mutta ei, ei kaduta yhtään. Päinvastoin, mietin miksi en oo aiemmin värjännyt! Nyt mun pitää sitten vaan olla vähintään kuuden viikon välein värjäilemässä tätä kampaajalla... Vaalea oli siitä helppo ettei sitä tarvinnut ylläpitää muulla kun hopeashampoolla, mulla kun tyvi oli omaa väriä. 


sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Pikkujoulut

Oltiin eilen mun iskän firman pikkujouluissa Pietin kanssa. Nyt näitä isompia irtiottoja on sit ollut ihan lyhyen ajan sisään jo kaksi! Jäätiin vielä Vantaan hotelliin yöksi koko pikkujouluporukka, eli nyt on ollut hotelliöitäkin kaksi kahden viikon aikana... En valita, hotellissa on ihana olla, ja se aamupala on aina niin hyvä! Ehkä siitä tekee niin hyvän se, että ei tarvitse itse tehdä yhtään mitään...
Käytiin keilaamassa flamingossa, ja yllätys että P voitti, ja oli paras kaikista. Muutaman tuopin jälkeen alkoi kyllä ote lipsumaan vähän... Mä olin kaikista huonoin, niinkun aina. Aloitin kyllä täyskaadolla, mutta siihen se sitten jäikin. Mä en ymmärrä miten en oo missään ikinä paras, tai edes hyvä. Mitä tahansa me pelataan tai tehdään, mä häviän aina, tai olen vähintään häntäpäässä. Voiko oikeasti olla niin etten ole missään paras?! =D Kaikesta huolimatta keilaaminen oli oikein kivaa, ja kaksi tuntia vierähti aika äkkiä. 
Mentiin Amarilloon syömään, ja oli kiva syödä kaikessa rauhassa ja jutella pitkästä aikaa kunnolla mun veljen ja sen tyttöystävän kanssa kun istuttiin samassa pöydässä, lapset kun ei tietystikään mukana olleet. Me ajateltiin että tehtäis yhdessä neljän tähden illallinen, eli jokainen on vuorollaan vastuussa yhden illan ruuista ja ohjelmasta. Ajateltiin jopa antaa kaikille pisteet, ja kuvata se homma! Voi olla että tänne blogiinkin tulee sitten jotain materiaalia niiltä illoilta! 

Iltaa ja yötä mentiin viettämään Vantaan hotellin Tulisuudelmaan koko köörin kanssa. Olisin halunnut tanssia, mutta jorailut jäi kolmeen biisiin, oli niin paljon kaikkea muuta, ja tuli juteltua monien kanssa. Mulla oli aamulla ja on siis edelleen ihan normaali olo, mulle ei onneksi tule oikeastaan koskaan krapulaa. Seuraavan kerran meenkin viihteelle varmaan vasta ens vuoden puolella. On se silti aina rankkaa vaikkei krapulaa tulekaan.

Tässä vielä illan asu, johon olin enemmän kuin tyytyväinen!
Koru H&M
Pitsitoppi SPIRIT STORE
Hame H&M
Kengät ???
Laukku Virosta TERRANOVA
Hiukset TUMMAT
Mitä mieltä ootte asusta? Mun mielestä ihan nappivalinta. Kävin viime viikolla Jumbossa ja löysin ton upeen hameen itselleni. Tykkään tosta mallista tosi paljon. Noi kengät oli eilen ekaa kertaa pidemmän ajan mun jalassa, ja hyvin viipotin noilla koko illan ja yön, suht mukavat on siis. Tuli näistä kuvista mieleen, että pitäis ottaa aina enemmän kuvia yksityiskohdista, mutta jotenkin toi kuvaustilanne on aina niin stressaava... Pietillä hiki otsalla. Mua ärsyttää Pietin hikoilu. Pitäis hymyillä, mutta ei vaan hymyilytä kun Pieti valittaa ja hoputtaa... Että sellasta, toivottavasti tää kaikki ei välity kuvista! Yritän koittaa saada hovikuvaajaani kuvaamaan myös vähän yksityiskohtia tästä lähtien...

Hiuksista sen verran, että mulle tulee aina vähän väliä sellainen tunne että olis kiva värjätä tummaksi tukka, mutta se tunne kyllä häviää hyvin nopeasti yleensä. Nyt kuitenkin mulla oli aika vahvasti jopa parin viikon ajan sellainen tunne, niinpä varasin ajan kampaajalle. Perjantaina tukka siis värjättiin, enkä vois olla tyytyväisempi että värjäytin. Mulla on nyt pari vuotta ollut vaalea tukka, ja se on yhtäkkiä alkanut tuntumaan aika pliisulta ja todella tylsältä... Muutos oli oikein tervetullut, vaihtelu virkistää! Laitan vaikka huomenna parempia kuvia hiuksista...

Mitä mieltä? Asusta? Tummista hiuksista? Pikkujouluista?

Tulikin suht paljon asiaa yhteen postaukseen, mutta toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi :)

lauantai 13. joulukuuta 2014

Helppo vauva

Mä voin ehkä nyt sanoa että meille on tosiaan siunaantunut helppo vauva. Oon tässä nyt kohta viimeiset seitsemän kuukautta odotellut että alkaa huudot, heräilyt tai joku muu mikä vaikuttaa meidän arkeen negatiivisesti. Meillä on ihan oikeasti ollut maailman helpoin vauva! Linnea on synnäriltä asti nukkunut yöt läpeensä kertaakaan heräämättä. Kolme ensimmäistä kuukautta pelkästään rintamaidon voimalla, joka on mun mielestä jotenkin ihan uskomatonta!? Nyt tossa kyllä oli hetki sitten kahden viikon heräilyjakso, mutta pidin pienimuotoisen unikoulun typykälle, ja heräilyt loppui, täällä nukutaan taas hyvin koko yö putkeen. Pienimuotoinen unikoulu sen takia, että sitä "huudattamista" ei kovin montaa yötä kestänyt, Linnea tajusi äkkiä että maitoa ei enää tule öisin! Annoin siis vauvan itkeä yöllä itsensä takaisin uneen. Itkua kesti noin 5 minuuttia kerran tai kaksi yössä, joten helpolla päästiin. Siinäkin asiassa...
Linnea menee nukkumaan iltaisin kahdeksalta, ja herää aamulla noin puoli seitsemän juomaan maidon jonka jälkeen unet jatkuu kahdeksaan tai yhdeksään asti. Illalla laitetaan typykkä maidon jälkeen sänkyyn, ja sinne hän nukahtaa itsekseen. Päiväunet Linnea nukkuu parvekkeella, ja ne kestää yleensä 3-4 tuntia. Voitteko kuvitella?? Mä jaksan ihmetellä tätä joka ikinen päivä. Mä oon ihan oikeasti saanut helpon vauvan tällä kertaa. Eemil nukkui tosiaan max. sen 45min päiväunia melkein 1,5 vuoden ikään saakka... En usko että musta vaan tuntuu nyt siltä että Linnea on helppo, koska Eemil oli "vähän hankala". Vaikka vertaankin luonnollisesti heitä keskenään, ymmärtäisin varmaan muutenkin sen kuinka helpolla pääsen ton pienen tytön kanssa. Jos vauva nukahtaa kun laitat sen nukkumaan ilman nukuttamista, syö kun syötetään, ei itke oikeastaan koskaan ja on muutenkin todella tyytyväinen koko ajan, mitä muuta se voi olla kuin älyttömän helppo vauva? Ja tästä kaikesta mä olen ihan äärettömän kiitollinen ja onnellinen, ihan joka päivä. 
Jos Linnea olisi ollut vaativampi vauva, en usko että olisin ollut näin iloinen ja energinen koko viime kesää ja tätä syksyä/talvea. En usko että olisin jaksanut touhuta niin paljon Eemilin kanssa, eikä meidän koti olisi ollut tiptop koko ajan. Mä en usko että olisin jaksanut panostaa tuon taivaallista omaan ulkonäkööni, enkä varmaan olisi ollut näin sosiaalinen mitä nyt oon ollut. Kun Eemil oli vauva, mä käytännössä lukittauduin kotiin pariksi kuukaudeksi, juuri keskellä pimeintä talvea, enkä nähnyt oikeastaan ketään. Hävetti ja stressasi mennä huutavan lapsen kanssa yhtään mihinkään. Kaikkihan voi kääntyä vielä päälaelleen, (ja niinhän yleensä käy kun jostain asiasta mainitsee...) mutta tähän asti me ollaan päästy ihan älyttömän helpolla Linnean kanssa. Hän on kyllä ihan supertyytyväinen missä ikinä ollaankaan. Tiedän kyllä että lapset saattaa aloittaa esimerkiksi heräilyn vaikka vasta 2-vuotiaana, mutta tällä hetkellä mulla on helppo, ja muutenkin maailman  vauva.
When I see your face,
there's not a thing that I would change,
'cause you're amazing just the way you are.
And when you smile,
the whole world stops and stares for a while,
'cause girl, you're amazing
just the way you are
<3

perjantai 12. joulukuuta 2014

Rakas joulupukki: MUN TOIVEET

Joo, nää toiveet ei oo realistisia sikäli, että en todellakaan luule, odota, oleta tai kuvittele saavani noita kaikkia! Mutta toivoa saa, eikö niin!? Oon kyllä joistan noista vihjaillut (aika paljonkin), joten kyllä mä uskon että tulen noista jonkun saamaan. Pieti esimerkiksi on vähän sellanen että se ei koskaan osta ns. sikaa säkissä, eli se pelaa lahjojen kanssa aina aika varman päälle. Me tykätään panostaa toistemme lahjoihin, eli odotukset on korkealla. Onneksi mulla on Pietille niin hyvä lahja että oksat pois ja pala latvaa! En senkään takia malta odottaa joulua...


Jos mä haluan jotain, säästän siihen ja ostan itse. Mulle on tosi hankala varmaan ostaa koskaan ylipäätänsä yhtään mitään, oon suht vaativa, ja haluan päättää kaiken. Eli mahtava ihminen, toisin sanoen... Mä tarvitsen uuden tietokoneen, en ainoastaan halua. Mä tarvitsen tietokonetta päivittäin jo tän bloginkin takia. Vanha tietokone on ollut mulla neljä vuotta ja tää jumittaa, eikä pysy päällä yhtään ilman laturia. Sitten... Laukkuja... Olisi pikainen tarve tollaselle pienelle crossbody -tyyliselle laukulle! Myös toi Michael Korsin Selma -laukku on ollut mun unelmissa siitä asti kun se on tullut. Tässä kohtaa halu on suurempi kuin tarve, sen myönnän. Lompakkoa mä tarvitsen, ja törmäsin sattumalta tohon Korsin harmaaseen tänään kun seikkailin Stockmannin sivuilla. Aika kaunis! Pitää varmaan ostaa itse jos ei pukki tuo. Mun vanhat salihanskat on aivan täynnä reikiä, joten uusille ois tarvetta. Toi Marc Jacobsin hajuvesi on ollut hankintalistalla jo aika kauan, mutta jotenkin se on aina jäänyt, ja tärkeämmät jutut on syrjäyttäneet ton. Uusi objektiivi, ne vaan on niin kamalan kalliita! Ihan hirvittää! Ted Bakerin meikkilaukku on aivan ihana. Mulla onkin ton merkin kännykkäkotelo jonka ostin laivalta keväällä. Mä en muista olenko kertonut, mutta mä rikoin mun Aalto maljakon jonka sain lahjaksi viime jouluna. Vieläkin itkettää! Se oli mun tärkein esine. Siksipäs olisi ihanaa saada toi maljakko, mutta tällä kertaa kapeampi malli joka on ehkä vähän käytännöllisempi.

Tässä vielä linkit miehenpojan ja tytön toiveisiin.

Kuinka teillä panostetaan perheenjäsenten ja kumppanien lahjoihin?

torstai 11. joulukuuta 2014

Mä en osaa leikkiä!

Voin rakennella duploista vaikka mitä, tehdä junaradan ja ajella junilla ympyrää, osaan lukea kirjoja, tehdä palapelejä, mutta leikkiä mä en osaa. Se on todella hankalaa tuntematta itseään täysin idiootiksi. Mun lapset on vielä sen verran pieniä, että ne ei vielä oikeastaan leiki "kunnolla". Siis tarkoitan nyt sellaista:"tää menis nyt tänne ja laittais oven kiinni *TIKS*". Eemil kyllä leikkii koko ajan "oikeampia" leikkejä, ja tolla jäbällä on kyllä mielikuvitusta! Kulkee usein puhelin korvalla ja soittaa muka Eetu-enolle ja kertoo tarinoita.
Autoilla ajetaan ja lentokoneet lentää, ihan selvästi. Junat sanoo tsuku tsuku, hiekkakakkuja ei saa oikeasti syödä, vaan silleen leikisti, sen Eemil kyllä ymmärtää. Ihan selkeet leikit on jo! Ollut jo pidemmän aikaa. Eemil viihtyy suht hyvin yksikseen, varmaan siks kun ei oo ollut ketään leikkikaveria, raukkaparka! Ei vaan, eihän ton ikäiset mun mielestä vielä pahemmin leiki toisten latsenkaan kanssa. Kerhoissakin enemmän seurailee varsinkin vanhempien lasten leikkimistä, mutta mukaan ei mene. Mitä enemmän puhetta alkaa tulemaan, sen selkeämpiä leikit alkaa olemaan.
Vauvan kanssa leikkiminen on sellaista hassuttelua, kutittelua, laulamista ja silittelyä pikemminkin, mutta vauvalle leikkiä ja kontaktin ottamista. Se on muuten uskomatonta minkälainen yhteys Eemilillä ja Linnealla on jo nyt! Eemilin ei tarvitse kuin irvistää vähän Linnealle, niin toinen nauraa räkättää ihan maha kippurassa! Kukaan ei saa Linneaa nauramaan yhtä paljon ja usein kun Eemil. Niistä tulee hyvät leikkikaverit toisilleen vanhempina, näyttää nimittäin vahvasti siltä että musta ei siihen ole. Katon kadehtien esimerkiksi P:n äitin tapaa toimia ja olla noiden lasten kanssa, mulla ei oo sellaista heittäytymiskykyä...
Eemilin leikkejä on ihana seurata. Oonkin usen hänen huoneessaan katselemassa ja leikkimässä leikkimistä, eli istuskelen lattialla seurana ja ajelen autoilla ympyrää ja rakentelen torneja. Mä luulen että se riittää vallan mainiosti, ja pitkäänkin vielä. Eikai vanhempien olekaan tarkoitus olla mitään ns. leikkikavereita lapsilleen, se riittää että on läsnä, huomioi, kuuntelee ja juttelee. Ehkä mäkin opin vielä, ja jonain päivänä leikin jo sujuvasti barbeilla Linnean kanssa. Pienenä se on ainakin onnistunut multa loistavasti! Ehkä pitäis vaan "uskaltaa" heittäytyä ja olla ajattelematta sen kummemmin...


Niin paljon kun mä leluja inhoankin, niin en voinut sanoa ei, kun muhun otettiin yhteyttä Fisher-Pricelta ja kysyttiin että haluanko läjän leluja. 
en halunnut, mutta tiesin että lapset on aika mielissään varmasti, varsinkin Eemil tosta lentokoneesta! 
Postauksessa näkyvät lelut on siis saatu Fisher-Pricelta =)

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Rakas joulupukki: MIEHEN TOIVEET

Aina yhtä hankalaa. Mitä miehelle lahjaksi? Mulla on täysin selvää tällä hetkellä mitä mä ostan/hankin miehelleni, mutta en kyllä voi paljastaa yhtään onko niistä mitään tässä postauksessa... P auttoi mua tän listan laatimisen kanssa, joten on sanomattakin selvää että herralla oli oma lehmä ojassa kun "auttoi" mua tekemään postauksen siitä mitä miehelle voi ostaa lahjaksi... Toivottavasti on apua jos painitte tän ongelman kanssa!

Telkkarin P jo ostikin itselleen etukäteisjoululahjana, eli siitä mun ei tarvii huolehtia... Olisinkin varmaan ostanut hänelle sen jos ei olis itse ostanut... Not.  Nyt meillä komeilee tossa olkkarissa helkkarin iso ja hieno Samsungin smart tv. On kyllä aikamoisia ominaisuuksia tossa töllössä! Mutta niihin lahjoihin! Kello on aina hyvä lahja, ja niitä tuskin miehellä voi olla liikaa! Oon ostanut Pietille jo kaksi muutaman vuoden aikana. Nominationilla on aika makeita miestenkin käsikoruja, ja varsinkin tollainen laatallinen on mun mielestä erityisen hieno. Salihousuja ja Versa grippsejä mun miekkonen toivoo myös, jälkimmäiset on jonkinlaiset vetoremmit. Paistinlasta ja blenderi oli myös keittiössä (luojan kiitos) viihtyvän miehen toiveissa, ja XXL:ssä tollanen aika kätsy blenderi on vaan 20e! Eli ei todellakaan pahan hintainen lahja.

Mitä ootte ostaneet tai ajatelleet ostaa miehillenne joululahjaksi?